Kuunteletko kehosi viestejä?

Oletko sä huomaavainen oman kehosi kuuntelemisessa, vai pusketko eteenpäin väsymyksestä ja stressistä huolimatta?

Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän olen huomannut kiinnittäväni huomiota henkiseen hyvinvointiin ja kokonaiskuormituksen hallintaan.

En olisi urheilulukiolaisena ehkä uskonut, jos minulle olisi sanottu, että se oli sitä “helppoa ja huoletonta elämää”. Kovat treenimäärät väsyttivät kyllä fyysisesti, mutta jopa opetus koulussa oli suunniteltu tukemaan kahden treenin päiviä. Enkä voi olla kuin kiitollinen siitä, että kotona oli aina jääkaappi täynnä ja äidin ruuan tuoksu tuli usein vastaan jo ovella iltatreenin jälkeen.

Kun tuota tilannetta vertaa esimerkiksi nykytilanteeseen, niin kyllä se “aikuisuus” ja sen mukanaan tuomat velvollisuudet vähän lyövät vasten kasvoja. Kun yrittää samaan aikaan harjoitella tavoitteellisesti, opiskella korkeakoulussa, tehdä töitä elättääkseen itsensä ja samaan aikaan pitää kotia pystyssä, niin kyllä siinä väkisinkin täytyy tarkkailla kalenteria. Merkkailen itselleni vapaapäiviä usein saatesanoin “Älä sovi tähän mitään” välttääkseni huomaamatta kertyvät pitkät putket töissä ja koulussa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen onneksi oppinut aika hyvin tarkkailemaan kuormitustilaani ja myös valmentajani ottaa tuntemukseni huomioon. Lisäksi olen oppinut olemaan armollisempi itseäni kohtaan ja nykyään pystyn jopa antamaan itselleni anteeksi, jos päivän treeni ei mene suunniteltujen kuvioiden mukaan. Sen lisäksi jätän AINA treenit väliin, jos olen vähänkin kipeä ja tästä olen saanut jopa kiitosta lähimmiltä ystäviltäni, jotka yrittävät ottaa mallia tästä järkevästä suhtautumistavasta 😀

On kuitenkin uskomatonta, miten monen ihmisen kanssa olen keskustellut aiheesta esimerkiksi uimahallilla, ja miten moni oikeasti puskee väsymyksen ja rasituksen läpi jopa itkua pidätellen. Monet jättävät huomioimatta treenien suunnittelussa ja toteutuksessa arjen muun kuormituksen.
Voin antaa aiheesta hyvän esimerkin. Lukiossa treenasin normaalisti ylioppilaskirjoitustenkin aikana ja lukulomalla arki rullasi totutusti treenien ja opiskelun ympärillä. Kun koepäivänä yritin mennä treenaamaan, siitä ei tullut mitään. Vaikka kroppa olisi ollut hyvinkin tuore, pää oli ihan tyhjä. Olin istunut kuusi tuntia ja antanut itsestäni kaiken sille koepaperille. Henkisellä puolella taakka oli hurja. Ensin stressattiin lukemista monta viikkoa ja jännitys vain kasvoi kokeen lähestyessä. Noina päivinä laahustin kokeen jälkeen altaalle ja tiesin jo etukäteen, ettei harjoituksesta tulisi mitään.
Taas sain kiittää valmentajaani, joka silloin(kin) katsoi väsynyttä olemustani, käski uida kevyen kilometrin tai kaksi ja lähteä kotiin lepäämään. Olisihan huomenna taas uusi päivä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Harjoittelu on pitkäjänteistä työtä. Ja vaikka fyysisesti ihminen olisi hyvässä kunnossa, tulosta ei tule ilman henkistä hyvinvointia. Henkiseen puoleen liittyy myös se, että luottaa omaan tekemiseensä ja uskoo tekevänsä oikeita asioita.

Jokainen reagoi stressiin eri tavoin ja minun kropassani vaikutus on voimakas. Usein sairastun vasta stressin purkautuessa fyysisesti, esimerkiksi flunssaan. Sen takia yritän muutenkin pitää arjessani vapaita, jotta stressiputki ei ehdi kasvaa liian kuormittavaksi. Pääsykokeiden jälkeen sairastuin joskus jo samana iltana rajuun influenssaan. Joillain stressi saattaa näkyä esimerkiksi unenlaatua heikentävänä tekijänä, jolloin se heijastuu kaikkeen jaksamiseen. Itselleni hyvät yöunet ovat myös jaksamisen perusta ja hyvinvoinnin osa-alue, josta en voi joustaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muistetaan siis nukkua riittävästi, kuunnellaan oman kehomme viestejä ja ennen kaikkea annetaan itsellemme lupa levätä. Se ei tarkoita, etteikö itseään voisi rääkätä treeneissä, tai että harjoittelu ei olisi tavoitteellista ja tehokasta, mutta kaikkeen tarvitaan kohtuus. Voin vihdoin sanoa löytäneeni omat tarpeeni ja rajani ja harjoittelu on tuottanut tulosta. En silti sano, että olisi helppoa jättää vastaamatta työkutsuun tai tehdä kovan treenin sijaan kevyt verryttely. Tiedän kuitenkin, mitkä asiat kehittävät ja mitkä ovat sellaisia, jotka kannattaa mieluummin jättää sillä hetkellä tekemättä.

Nyt haluan toivottaa ihanaa sunnuntaita (joka on myös yleensä mun lepopäivä!) ja ennen kaikkea energistä alkavaa viikkoa!

-Erika

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s